SUURET ODOTUKSET JA VALTAVA PETTYMYS

HIFK lähti kauteen hallitsevana Suomen mestarina, ja joukkue oli pysynyt jopa yllättävän hyvin koossa. Lähtijöitä olivat Juha-Pekka Haataja, Max Wärn, Ari Vallin, Martti Järventie ja Teemu Ramstedt, mutta tulijoiden lista oli komeata katseltavaa: MM-kultajoukkueen tähtihyökkääjä Janne Pesonen, Eero Somervuori, Kim Hirschovits, Miikka Tuomainen ja Mikko Jokela. Kolleista liigaan nousivat mm. Markus Granlund ja Micke-Max Åsten. Kauden aikana joukkuetta vahvistamaan saapuivat Daniel Fernholm, Tyler Redenbach, Erkki Rajamäki ja Tuomas Huhtanen, sekä maalivahti Dennis Endras, joka hankittiin paikkaamaan loukkaantumisen takia syyskaudella sivuun jäänyttä ykkösmaalivahti Juuso Riksmania.

Suurin muutos tapahtui vaihtopenkin takana. Päävalmentajaksi siirtyi Bluesia neljä kautta valmentanut Petri Matikainen, ja apuvalmentajiksi tulivat Pasi Sormunen ja Antti Pennanen.

Odotukset olivat katossa, mutta kauden aikana otteissa näkyi ailahtelevuutta. Tulokset olivat jatkuvasti kohtalaisen hyviä, mutta voittoputkia saatiin odotella runkosarjan loppuvaiheille asti. Helmikuun alussa pelattiin järjestyksessään toinen Talviklassikko Jokereita vastaan, ja Stadi oli jälleen punainen. HIFK:n isännöimä ottelu pelattiin olympiastadionilla yli 34000 katsojan edessä ja vuotta aikaisemman kohtaamisen tapaan peli oli äärimmäisen jännittävä. Ratkaisu nähtiin vasta rankkariskaban jatkovedoissa, kun Petteri Wirtanen hautasi kiekon yläpesään.

Talviklassikko ajoittui keskelle yhdeksän ottelun voittoputkea, joka enteili pitkää kevättä. Vaikka avainhyökkääjistä Mikael Granlund ja Janne Pesonen olivat kevättalvella pitkään sivussa mystisen flunssaviruksen takia, HIFK päätti runkosarjan viiteen peräkkäiseen voittoon. Lähes kahden kuukauden aikana HIFK hävisi vain kolme ottelua, ja runkosarjan voitto jäi vain neljän pisteen päähän. Sijoitus sarjataulukossa oli kolmas, mutta pudotuspeleihin HIFK lähti mestarisuosikkina numero yksi.

Puolivälierissä vastaan tuli edelliskevään tapaan Jokerit. Nyt ei nähty stadilaisia juhlia, sillä altavastaajana ottelusarjaan lähtenyt Jokerit sai tapettua HIFK:n hyökkäyspelin totaalisesti. HIFK hakkasi päätä seinään ja Jokerit eteni välieriin suoraan neljässä ottelussa.

Keväästä 2008 lähtien rakennetun joukkueen runko alkoi hiljalleen erkaantua. Tämän kauden jälkeen kahdeksan pelaajaa siirtyi muualle, heistä kuusi ulkomaille.

Maalivahti Jan Lundell lopetti kaudella 1995–1996 alkaneen pelaajauransa ja siirtyi saman tien joukkueen maalivahtivalmentajaksi. Kaikkiaan hän pelasi HIFK:ssa 508 runkosarjan ottelua ja 60 ottelua pudotuspeleissä.

Kollit voitti SM-kultaa huikean finaalisarjan jälkeen, jossa vastassa oli Jokerit. Joukkueessa pelasi 13 HIFK:n tulevaa liigapelaajaa, heistä pisimpään Micke-Mac Åsten, Ville Husso, Juuso Salmi ja Miihkali Teppo.