Kausi 1971–1972: Kanadalaisin opein pronssille

Edellisen vuoden pronssi oli kaikille pettymys, ja nyt lähdettiin hakemaan kirkkaampaa mitalia uudella tulokulmalla. Joukkueen päävalmentajaksi pestattiin nuori kanadalainen Dave Siciliano, jota HIFK:lle suositteli 1960–luvulla Stadissa pelannut Gerald Sullivan.

Tällä kaudella SM-sarjassa pelasi peräti neljä joukkuetta Helsingistä ja paperilla vahvin niistä oli HJK, joka oli haalinut joukkueeseensa tähtipelaajia ympäri Suomen. HIFK:lla ei ollut edelliskausien veroista tähtisikermää kaukalossa, mutta joukkue oli rutinoitunut ja täynnä mestaruuksia voittaneita pelaajia. Maalivahdiksi hankittiin jenkkiläinen Gary Engberg, mutta hän ei vastannut odotuksia ja palasi kotimaahansa kesken kauden.

Joukkue oli menettänyt kolme tärkeätä pelaajaa, kun Esa Isaksson ja Juhani Jylhä olivat palanneet Raumalle ja Heikki Järn siirtynyt HJK:n riveihin. Lähtijät paikattiin pääasiassa omista riveistä, ja Lalli Partisen pakkiparina debytoikin nuori puolustaja Pentti Karlsson.

Runkosarjan toisessa pelissä HIFK teki tempun, joka lienee sarjan ennätys edelleen. Joukkue teki vierasottelussa TuToa vastaan alivoimalla kolme maalia 61 sekunnissa.

Odotukset eivät olleet tapissa kauden alkaessa, mutta joukkue pelasi tasaisesti läpi kauden ja lopulta mestaruus jäi vain viiden sarjapisteen päähän.