LOHKOJAKO

SM-sarja uudistui kaudeksi 1950-51. Kymmenen joukkuetta oli jaettu kahteen viiden joukkueen lohkoon, joiden voittajat pelaisivat mestaruudesta ja toiseksi sijoittuneet pronssista. Lohkojen viimeiset putoaisivat Suomen Sarjaan.

HIFK:n pelaajamäärä kasvoi valtavasti: yhteensä 23 pelaajaa, joista 4 maalivahteja, kävi kokoonpanossa.

Liekö sitten suurehko vaihtuvuus vaikuttanut peliotteisiin koska menestys jäi vaatimattomaksi. Jo avausottelu oli suuntaa antava (nihkeä voitto 4-2 TP-V:sta) ja valmentaja Wahl lausui seuraavaa: ”Tämä oli munaus. Meni heikosti, mutta silti on syytä kiittää kaikkia kädestä pitäen.”

HIFK:n peliä luonnehdittiin kauden mittaan ”kovin yritteliääksi, mutta taktiikasta ei ole tietoakaan”. Myös maalivahti Tor Bäckströmin tyyliä pidettiin ”aktiivisena” hänen ryntäillessään jopa siniviivalle saakka ottelussa kuin ottelussa.

Sarjapaikka oli uhattuna, mutta sakeassa lumipyryssä HIFK onnistui kaatamaan verivihollisensa HJK:n luvuin 4-3. Kurt Orre onnistui pelin viimeisellä minuutilla sohaisemaan kiekon verkon perukoille ”lumen pöllytessä”. Tämä osuma käytännössä varmisti sarjapaikan koska TP-V ei ollut voittanut otteluakaan.

HIFK jäi lohkossaan neljänneksi.

Joukkueen paras pistemies oli Lennart Hallberg iskien kahdeksassa ottelussa tehot  8+3= 11.